päivitetty 16.10.2023
Johdanto
"Tarinasäveltäminen® on omaan luovaan musiikilliseen ilmaisuun ja vuorovaikukseen perustuvaa toimintaa. Sen idea on syntynyt päiväkodissa alle kouluikäisten lasten terapeuttisestisuuntautuneessa musiikkikasvatusprojektissa vuosina 1999–2002 ja ideansyntymäpäivä on17.4.2000. Tuona päivänä sain huomata lasten kyvyn ja halun tehdä omia musiikillisia tarinoita sävelin, sanoin, lauluin ja leikein. Tuon päivän jälkeen muutin kaiken musiikkitoimintani kyseisessä päiväkodissaperustumaan lasten omiin teoksiin." Hanna Hakomäki, tarinasäveltämisen kehittäjä.
Päiväkodissarupesi tapahtumaan ilmiöitä: ujot ja arat lapset rohkaistuivat, vilkkaat lapset rauhoittuivat ja päiväkodin henkilökunta sai huomata aivan uusia taitoja ja voimavaroja lapsissa. Lapset olivat onnellisia ja ylpeitä omista teoksistaan ja esittivät niitä mielellään toisille lapsille ja aikuisille. Päiväkodissa oli myös erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja he pystyivät osallistumaantoimintaan tasavertaisesti muiden lasten kanssa.
Omientarinasävellystensä kautta lapset saivat ilmaistua heidän mielessään liikkuvia ajatuksia ja he pystyivät jakamaan kokemuksiaan musiikin avulla. Teokset muodostuivat sävelistä, tarinoista, leikeistä ja sanoista tai vain musiikista. Kun lapsi antoi teokselle nimen, sai hänen mielessään liikkuvat mielikuvat hahmoja ja konkreettisen ilmiasun. Lapsi sai omia ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan haltuunsa. Teokset kirjattiin muistiin ja niitä pystyi soittamaan uudestaan. Esittämällä teoksia myös muille lapset saivat jaettua teostenmerkityssisältöä ja pystyivät kohtaamaan muita heille merkityksellisiä henkilöitä musiikin avulla tunteen tasolla. Tämä kaikki antoi lapsille onnistumisen elämyksiä ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia ja lisäsi psyykkistä hyvää oloa.
Tarinasäveltäminenon muotoutunut toiminnaksi, joka sisältää neljä periaatetta, joiden kaikkien pitää toteutua. Toiminta, jota kutsutaan tarinasäveltämiseksi, sisältää aina:
1.mahdollisuuden vapaaseen musiikilliseen ilmaisuun ilman opettamista ja ohjaamista
2.kuuntelijan ja kirjaajan – tarinasävellys syntyy aina vuorovaikutuksessatarinasäveltäjän ja tarinasävellyttäjän välillä
3.puhtaaksi kirjoitetun teoksen – tarinasävellys kirjataan muistiin sellaisella merkkijärjestelmällä, että tekijä pystyy soittamaan sen heti uudestaan
4.konsertin, joka on tilaisuus, missä tekijä voi teoksia esittämällä jakaa niidenmerkityssisältöä hänelle tärkeiden ja toiminnan kannalta merkityksellistenhenkilöiden kanssa
Tarinasäveltämistävoi soveltaa yksilö- ja ryhmätyöskentelyyn. Se sopii toimintamuodoksipäiväkotiin, musiikkileikkikouluun, soittotunneille, kerhoihin, leiritoimintaan, kouluun sekä kuntoutukseen ja musiikkiterapiaan. Tarinasäveltämistävoi siis tehdä lapsi yksin tai ryhmässä tai vaikka vanhempiensa kanssa yhdessä. Myös aikuiset ja vanhukset voivat tarinasäveltää.
Syntytarina
Tarinasäveltämisensyntytarina
-Sitten tapahtui jotain. Oli kolmivuotiaan Tessan vuoro tulla soittotunnille. Jo ovelta hän huusi: ”Haluan soittaa äksiä, haluan soittaa äksiä”.
Tessa tarkoitti kuvionuottimenetelmän symbolienvinoristejä, jotka ilmaisevat matalien, suuren oktaavialan säveltenpaikan pianon koskettimistolla. Tessa halusi soittaa äksiä, koska ne hänen mielestään muistuttivat tähtiä ja hän halusi nimenomaan soittaa tähtiä.
Tessa tuli pianon äären ja soitti äksillä merkittyjä koskettimia. Kehotin Tessaa kuuntelemaan, kuulostivatko sävelet tähdiltä. ”Ei”, hän vastasi heti. ”Ne kuulostaa sudelta”, Tessa sanoi. Kysyin, mitä susi tekee. ”Se ulvoo”, hän vastasi ja Tessa alkoi soittaa ja laulaa: ”Susi ulvoi näin”. Ja sitten me ulvoimme. ”Sitten susi katsoo kuuta”, sanoi Tessa. Ja taas Tessa soitti ja lauloi: ”Katsoi kuuta päin”, ja me ulvoimme yhdessä. Kirjoitin sanat ylös ja sävelet muistiin kuvionuoteilla. Tessa soitti ja lauloi sen uudestaan.
Susi-lauluoli syntynyt. Oli 17. huhtikuuta 2000ja ensimmäinen tarinasävellys oli kirjattumuistiin. -
(Hakomäki2007, 19)
Hakomäki, H. (2007). Tarinasäveltämisen taito. Juva: PS-kustannus.
Lisätietoja:
Tarinasäveltämisenkehittäjä, FT Hanna Hakomäki,
musiikkiterapeutti, perhe- ja paripsykoterapeutti, työnohjaaja, pianonsoitonopettaja
hanna.hakomaki(at)musiikkiterapia.fi
Kehittäjä
Hakomäki on kehittänyt luovaan musiikilliseen ilmaisuun ja vuorovaikutukseen perustuvantarinasäveltämisentyöskentelymuodon, joka antaa mahdollisuuden käsitellä ajatuksia ja jakaa kokemuksia musiikin avulla.
(TIEDOTE04.11.2008)
Duodecimin kulttuuripalkinto (5 000 euroa) myönnetään tänä vuonna pianonsoiton opettaja, psykoterapeutti, musiikkiterapeutti, filosofian maisteri Hanna Hakomäelle. Palkinto jaetaan 04.11.2008 Turussa Duodecimin järjestämässä Terveys, sairaus ja kulttuuri -seminaarissa.
Duodecimin kulttuuripalkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai työryhmälle, joka on työllään merkittävästi edistänyt terveyden, sairauden ja kulttuurinkeskinäisten yhteyksien ymmärtämistä.
https://www.duodecimlehti.fi/duo97599
Tarinasäveltämisen® idea on syntynyt 17.4.2000 Kyyhkyspuiston päiväkodissa Espoossa alle kouluikäisten lasten luovassa musiikkitoiminnassa 17.4.2000.
Tarinasäveltämisenkehittäjä on musiikkiterapeutti, psykoterapeutti, työnohjaaja, pianonsoitonopettaja, filosofian tohtori Hanna Hakomäki.
Tarinasäveltämisenidea sai alkunsa Musiikin erityispalvelukeskus Resonaarin 3-vuotisessaterapeuttisesti suuntautuneessa musiikkikasvatusprojektissa. Projektintarkoituksena oli tutkia ja kehittää musiikkiterapeutti Kaarlo Uusitalonkeksimän Kuvionuotit -merkkijärjestelmän mahdollisuuksia pientenlasten soitonopetuksessa. Hanna suunnitteli, toteutti ja kehitti projektia päiväkodissa 3-7-vuotiaiden lasten parissa. Päiväkodissa oli myös erityistä tukea tarvitsevia lapsia.
Hanna oli kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen erikoistuneen Resonaarin musiikkikoulun alkutaipaleen päätoiminen soitonopettaja ja myöhemmin vastaava opettaja vuosina 1999-2003. Koulussa käytetään pääsääntöisestinuottikirjoitusjärjestelmänä Kuvionuotit –menetelmää.
Myöhemmin Hanna käytti ja kehitti tarinasäveltämisen sovelluksia erilaisissa yhteyksissä eri oppilaitoksissa ja toimipaikoissa erilaisten kohderyhmien kanssa: pianonsoiton ryhmäopetuksessa, lasten luovassa toiminnassa ja pianonsoitonopetuksessa, kehitysvammaisten ryhmätoiminnassa ja soitonopetuksessa sekä musiikkiterapian lähestymiskeinona.
Hanna Hakomäki on kehittänyt luovaan musiikilliseen ilmaisuun ja vuorovaikutukseenperustuvan tarinasäveltämisen työskentelymuodon, joka antaa mahdollisuuden käsitellä ajatuksia ja jakaa kokemuksia musiikin avulla. Tarinasäveltäminen soveltuu erityisesti lasten musiikkiterapian menetelmäksi. Siitä voivat hyötyä myös aikuiset ja erityistä tukea tarvitsevat, joille omien tunteidenilmaiseminen puhumalla on syystä tai toisesta rajoittunutta.
Tarinasäveltämisentarkoituksena on antaa lapselle mahdollisuus vapaaseen musiikilliseen ilmaisuun ilman opettamista ja ohjaamista. Musiikin ja tarinan avulla lapsi voi käsitellä asioita, joita ei muuten osaisi tai uskaltaisi. Osana perheterapiaatarinasäveltäminen voi lisätä myös perheen myönteistä vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vuorovaikutuksessa terapeutin kanssa syntyväsävellys kirjoitetaan puhtaaksi ja esitetään. Kun teos on kirjattu muistiin, siihen voidaan palata uudelleen monilla tavoilla.
Hanna Hakomäki on toiminut pitkään ja monipuolisesti pianonsoiton opetuksen ja musiikkiterapian parissa sekä järjestänyt erilaisia kehitysvammaisten luovanilmaisun ja kulttuurileirejä. Hän valmistui pianonsoiton opettajaksi Helsingin konservatoriosta vuonna 1990 ja musiikkiterapeutiksi Sibelius-Akatemiankoulutuskeskuksesta vuonna 1991. Käytännön kuntoutus- ja terapiatyön lisäksihän on aktiivisesti opettanut tarinasäveltämisen käyttöä kiinnostuneille, kirjoittanut kirjan Tarinasäveltämisen taito, tehnyt aiheesta pro gradu-tutkielman(2005) sekä väitöskirjan (2013) Jyväskylän yliopistoon. Hän on tällä hetkellä musiikkiterapeutin toimessa HUS lastenpsykiatriassa ja Hanna toimii myös työnohjaajana sekä kouluttajana ympäri Suomea.
Hanna Hakomäki on toiminut monipuolisesti musiikin ja erityistä tukea tarvitsevienhenkilöiden parissa pitkään. Hän on ollut mukana leiritoiminnassa vuosina1983-2009 yhteistyössä Uudenmaan erityispalvelun ja Uudenmaanvammaispalvelusäätiön kanssa. Soitonopettajan työssään Hanna on toteuttanut ajatusta, että kaikki ihmiset voivat löytää musiikista keinon ilmaista itseään ja nauttia siitä tarvittaessa yksilölliset erityistarpeet huomioon ottaen. Hän on toiminut pianonsoitonopettajana oppilaitoksissa, joissa kunnioitetaan oppilaiden yksilöllisyyttä ja musiikin monimuotoisuutta mm. Eiran musiikkikoulussa (nyk. musiikkiopisto) Helsingissä ja KansalaisopistoJukolassa Klaukkalassa.
Tarinasäveltämisenidean syntymisen jälkeen löytyi yhteys sadutukseen, jossa on paljonsamantapaisia piirteitä kuin tarinasäveltämisessä. Hanna on toiminut vuodesta2001 aktiivisesti sadutuksen ympärillä alun perin STAKESissa toimineessa "Lapset kertovat" tutkija- ja kehittäjäryhmässä, nyttemmin Lapset kertovat ja toimivat ry:n tutkija-ja kehittäjäverkostossa.
Väitöskirja Storycomposingas a path to a child’s inner world. A collaborative music therapy experiment with a child co-researcher valmistui v. 2013.
Väitöskirja vastaa kysymykseen, kuinka Tarinasäveltäminen toimii lastenmusiikkipsykoterapian lähestymiskeinona.
Hanna Hakomäen pro gradu –tutkielma valmistui Jyväskylän yliopistoon vuonna 2005.
Siinähän esittelee katsauksen tarinasäveltämisen syntyyn ja historiaan sekä sen moniin mahdollisuuksiin erilasten kohderyhmien kanssa toimiessa. Merkittävin osa tutkielmaa on tarinasäveltämisen mallin esitteleminen musiikkiterapianlähestymiskeinona.
Hakomäki, H. (2005). Tarinasäveltäminen – uusimusiikkiterapian malli ja käytännöt. Jyväskylän yliopisto. Musiikinlaitos. Musiikkiterapia. Pro gradu–tutkielma.
Tutkielmanvoi lukea tästä.
Tarinasäveltämisenmusiikkiterapian mallit ovat muotoutuneet pääosin Hannan Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten kuntoutussäätiön eritoimintayksiköissä tekemässä työssä. Tarinasäveltämisen menetelmään perustuen löytyy jatkuvasti uusia toimivia hoitomalleja - viimeisimpinä HUS lastenpsykiatriassa valikoivasti puhumattomien lasten puheen tuottamista tukevafokusoitu ryhmähoitomalli sekä kompleksisten traumatisoituneidenperhesysteemien hoitoon perhemusiikkipsykoterapian malli.
Tarinasäveltämisen perusteoksia:
Hakomäki,H. (2015). Storycomposing as a Songwriting Method in Music (Psycho)therapy with Children. Musiikkiterapia, 2015, 30(1–2), 145–163.
Hakomäki,H. (2013). Storycomposing as a path to achild’s inner world. A collaborative music therapy experiment with a childco-researcher. (Doctoral dissertation).Jyväskylä Studies in Humanities 204. University of Jyväskylä, Finland.
Hakomäki,H. (2012). Storycomposing in music therapy. A collaborative experiment with a young co–researcher. In G.Trondalen & K. Stensæth (Eds.), Barn, musikk, helse (pp. 147–171). Oslo, Norway: NMH-publikasjoner 2012: 3.
Hakomäki, H. (2009). Storycomposing: An Interactive and Creative Way to ExpressOne's Own Musical Inventions, in Turgeon, W.C. (ed.) Creativity and the Child: Interdisciplinary Perspectives. Inter-Disciplinary Press: Oxford, United Kingdom.
Hakomäki, H. (2007). Tarinasäveltämisen taito. Juva: PS-kustannus.
Hakomäki, H. (2005). Tarinasäveltäminen - uusi musiikkiterapian malli ja käytännöt. Jyväskylän yliopisto. Musiikkiterapian maisteriohjelma.Pro gradu.
Hakomäki, H. (2005). Pedagogisia näkökulmia tarinasäveltämiseen. Musiikkiterapia, 2005, 20(1), 38-61.
Hakomäki, H. (2004). Tarinasäveltäminen - taustaa, määrittelyä ja mahdollisuuksia. Musiikkiterapia, 2004, 19(1), 43-62.
Hakomäki, H. (2002). Kuvionuoteilla tarinasäveltämään. EriKa. Erityisopetuksentutkimus- ja menetelmätieto, 3/2002,45-46.
Yhteystiedot:
Hanna Hakomäki
p.040 5541443
hanna.hakomaki(at)musiikkiterapia.fi
|