Käytäntöä/Artikkelit » Sovelluksia

Tarinasäveltäminen herättää kiinnostusta eri alojen ammattilaisissa ja opiskelijoissa ja siitä on tehty seuraavia opinnäytetöitä:

 

 

Savela, T. (2010). OMAA MUSIIKKIA, OMIA TARINOITA - tapaustutkimus puhevammaisen nuoren tarinasäveltämisprosessista. Musiikkiterapian aineopinnot. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto. Kandidaatin tutkielma.

-Tiinapriitta toteutti musiikkiterapiaprosessin 16-vuotiaan lievästi kehitysvammaisen nuoren kanssa, jolla on lihassairaus. Tutkimus osoittaa kuinka puhevammainen nuori motivoituu kielelliseen ilmaisuun ja saa äänensä kuuluville tarinasäveltämisen keinoin.

 

Mäntynen, A. (2008). OVI AUKI! Tarinasäveltäminen turvapaikanhakijalapsen siltana kahden kulttuurin välillä. Musiikkiterapian aineopinnot. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto. Kandidaatin tutkielma.

-Anja osoittaa tutkimuksessaan, kuinka jo lyhyessä musiikkiterapiaprosessissa 12-vuotias turvapaikanhakijalapsi löytää tarinasäveltämisestä ilmaisukeinon herkkyydelleen ja hämmennykselleen monenlaisia päätöksiä odotellessaan.

 

Mäkelä, L. (2007). "Hyviä sanoja tuolta mun aivoista". Toimintatutkimus tarinasäveltämisestä musiikkiterapian interventiona koulun pienryhmässä. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Musiikkiterapian suuntautumisvaihtoehto.

-Leena testasi tarinasäveltämisen soveltuvuutta alakoulun pienryhmään erityisen tuen tarpeessa olevien lasten parissa. Tarinasäveltämistä toteutettiin yksilöllisesti, pareittain ja ryhmässä.

 

Vuorentausta, J. (2006).  Yksi tarina – neljä kuvaa ja sävellystä. Tarinasäveltämisen sovellusprojekti pianonsoiton opetuksessa. Sibelius-Akatemia. Musiikkikasvatus. Pro gradu.

-Jenni toteutti kahdessa eri musiikkioppilaitoksessa tarinasäveltämisen sovellusprojektin pianonsoitonopetuksessa. Hän käytti opetuksessa perinteistä nuottikirjoitusta.

 

Hakomäki, H. (2005). Tarinasäveltäminen –

uusi musiikkiterapian malli ja käytännöt. Jyväskylän yliopisto. Musiikin laitos. Musiikkiterapia. Pro gardu.

-tarinasäveltämisen kehittäjä esittelee toimintatavan syntyhistorian, perusperiaatteet sekä sovellusmahdollisuuksia eri kohderyhmille. Tarinasäveltämisestä esitellään tarkemmin kolme kliinistä sovellusta eri musiikkiterapian tasoille.

 

Saarikko, A., Savela, T.(2005). Tarinasäveltämisprojekti jousisoittajille. Lahden ammattikorkeakoulu. Musiikin koulutusohjelma. Solistisen musiikinopetuksen suuntautumisvaihtoehto.

-Anniina ja Tiinapriitta testasivat tarinasäveltämisen mahdollisuuksia lasten viulun- ja sellonsoitonopiskelussa oppilaidensa kanssa Lahdessa. Teosten muistiin merkitsemiseen käytettiin mm. kuvia.

 

Nykänen, S-T. (2005). Tarinasta tanssien musiikkiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Musiikin koulutusohjelma. Musiikin varhaiskasvatus.

-Sini toteutti  muskariprojektin Espoolaisessa päiväkodissa ja sovelsi tarinasäveltämisenkin ajatuksia musiikkileikkikouluryhmän toimintaan.

 

Sjöblom, P. (2003). Autistiska barn musicerar. Erfarenheter från ett figurnotsmusikläger för autistiska barn. Sibelius- Akademin. Avdelning för musikpedagogik. Pro gradu.

- Pia käytti kuvionuotteja ja tarinasäveltämisen keinoja Uudenmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän järjestämällä autististen lasten musiikkileirillä Vihdissä. Leirin järjestelyistä ja ohjelmasta oli kokonaisvastuussa tarinasäveltämisen kehittäjä Hanna Hakomäki.

 

Huhtala, V. (2002). Tarinasäveltäminen. Turun ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Toiminnalliset menetelmät. Opinnäytetyö.

- Virpi seurasi Hanna Hakomäen toteuttamaa tarinasäveltämisen ensimmäistä terapeuttista sovellusta sopeutumisvalmennuskurssilla MLL:n Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksessa Yläneellä.

 

Kyllönen, T. (2001). Kuvionuottiprojekti osana päiväkodin musiikkikasvatusta. Helsingin Konservatorio. Musiikkipedagogin koulutusohjelma. Musiikkileikkikoulunopettajan päättötyöhön liittyvä tutkielma.

- Tanja seurasi vuoden ajan Hanna Hakomäen työskentelyä tarinasäveltämisen idean syntymisen päiväkodissa Espoossa.

 

 
 

 

 

   



Säveltarinoita, Hämeentie 128, 00560 HELSINKI, 040 5541443