Käytäntöä/Artikkelit » Musiikkiterapia


Erilaisia näkökulmia tarinasäveltämisenterapeuttisiin ominaisuuksiin

Tarinasäveltämiseen voivat osallistua hyvin monenlaiset ihmiset tasa-arvoisesti, koska jokaisen ainutlaatuinen musiikillinen ilmaisu kelpaa tarinasävellykseksi. Tarinasäveltämisen avulla saa äänensä kuuluville vaikka voimat ja keinot olisivat rajalliset tai vähäiset. Omien kokemusten ja tunteiden merkityksellisyys korostuu, kun niistä tehdään jopa lauluja ja sävelteoksia. Teosten kautta niitä voi musiikin ja tarinoiden avulla jakaa niin lähiomaisten, vertaisryhmän kuin hoitohenkilökunnankin kanssa. Toimintaa voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmämuotoisena.Yhteisen teoksen tekeminen ryhmässä edellyttää toisten kuuntelemista ja huomioon ottamista sekä oman toiminnan merkityksen huomaamista yhdessä työskenneltäessä.

 

Tarinasäveltäminen on aktiivista toimintaa, jossa tarinasäveltäjä on toimintaan ja sen suuntaan ja laatuun aktiivisesti vaikuttava henkilö. Tarinasävellyksessä voi tuoda esille omia ihanteitaan ja toiveitaan rohkeasti ja luovasti. Konkreettinen lopputulos, puhtaaksikirjoitettu tarinasävellys, on merkittävä osoitus tehdystä työstä. Tarinasävellyksiin ja niiden herättämiin tunnelmiin ja tapahtumiin voi palata myöhemminkin ja jakaa sekä mahdollisesti myös työstää niihin liittyviä asioita yksin tai vaikka ystäväpiirissä tai kotona. Osaamisen ja onnistumisten elämykset sekä hyväksytyksi ja kuulluksi tulemisen kokemukset ovat merkittävä osa kuntoutumista.

 

Tarinasäveltämisellä on monenlaisia mahdollisuuksia musiikkiterapiamenetelmänä. Kontakti asiakkaaseen syntyy helposti. Tarinasäveltämiseen olennaisesti kuuluva asiakkaan aito kuunteleminen ja hänen musiikillisen ilmaisunsa arvostelematon arvostaminen antavat hyvät edellytykset luottamuksellisen ja terapeuttisen vuorovaikutussuhteen syntymiselle. Tarinasäveltämisessä voi teoksessaan ilmaista itsestään juuri sitä, mitä haluaa, koska teostaei ohjailla mitenkään. Tarinasäveltäminen tarvittaessa suojaa musiikin ja tarinan avulla tai houkuttelee tuomaan esille asioita, joita muuten ei voisi tai uskaltaisi.

 

Tarinasäveltämisessä syntyy konkreettinen teos,joka merkitään muistiin sanoilla ja valitulla merkkijärjestelmällä. Sen herättämiin tunnelmiin, ajatuksiin ja merkityssisältöihin voidaan palata yhä uudelleen. Sitä voi käyttää kokonaisilmaisun lähtökohtana tai sitä voi soittaa yhdellä sormella tai apuvälineellä. Konkreettisen teoksen aikaansaaminen kohottaa myönteistä minäkuvaa. Oman teoksen tekeminen ja esittäminen motivoi jäsentyneeseen toimintaan. Teosta voi terapeutti yhdessä asiakkaan kanssa hyödyntää terapian tavoitteiden ja tarpeiden mukaan.

 

Tarinasäveltämistä voi tehdä yksilöterapiana tai ryhmäterapiana tai molempia työmuotoja yhdistäen. Ryhmässä toimiessa monet tarinasäveltämisen mahdollisuudet terapeuttisena työmenetelmänä moninkertaistuvat. Kokemusten ja tunnelmien jakaminen vertaisryhmässä on tärkeää. Tarinasävellysten avulla on mahdollista kertoa ja jakaa myös ei-sanallisia tunteita ja kokemuksia. Musiikki tuo tarinoihin jokaiselle ryhmän jäsenelle tilaa ja mahdollisuuden sijoittaa teoksiin omat tarinansa. Musiikki nostaa myös tunnemaailman pintaan. Itsekeksitty teos kuultuna jonkun toisen esittämänä voi tuoda teokseen ja sen sisältämiin ja herättämiin ajatuksiin aivan uusia näkökulmia. Tarinasävellysten tekeminen voi tuoda asiakkaista uudenlaisia ominaisuuksia esiin ja siten muuttaa heidän asemaansa ryhmässä. Vanhat jumiutuneet roolit vaihtuvat uusiin, luoviin vuorovaikutuskuvioihin. Ryhmässä toimimisella on aina myös tärkeä sosiaalinen merkitys ja se on tärkeä osa ihmisen elämänlaatua.

 

Tarinasäveltämisen voi yhdistää myös muihin terapiamuotoihin. Perheterapian ja tarinasäveltämisen yhdistäminen avaa uudenlaisia mahdollisuuksia lapsille ja vanhemmille kohdata toistensa tunne- ja kokemusmaailmaa. Tarinasävellysten avulla perhe voi käydä vuoropuhelua, jota työstetään esim. sekä perheterapiassa vanhempien ja koko perheen kanssa, että lapsen kanssa yksilömusiikkiterapiassa.Tarinasäveltämistä voi yhdistää myös esim. toimintaterapiaan ja taideterapiaan.

 

Tarinasäveltäminen on helppoa ja yllättävän luonteva ilmaisukeino monelle ihmiselle. Toiminnasta saa paljon materiaalia terapiaprosessiin. Teosten tekeminen ja itse tarinasävellykset ovat ainutlaatuinen lähdeaineisto asiakkaan sisimpään.Teoksista saa koottua terapiapäiväkirjan, joka on myös asiakkaalle selkeä osoitus hänen tekemästään työstä oman hyvinvointinsa eteen. Tämä vapauttaa voimavaroja oman persoonallisuuden kasvun ja kuntoutumisentarpeisiin.

 

©Hanna Hakomäki

 

Lisätietoja:

 

Suomenmusiikkiterapiayhdistys ry

 


 Hakomäki,H. (2013). Storycomposing as a path to a child’s inner world. A collaborativemusic therapy experiment with a child co-researcher. (Väitöstutkimus).Jyväskylä Studies in Humanities 204. Jyväskylän yliopisto, Suomi. 

Hakomäki, H. (2005). Tarinasäveltäminen – uusi musiikkiterapian malli ja käytännöt. Jyväskylän yliopisto. Musiikin laitos. Musiikkiterapia. Pro gradu –tutkielma.  

Tutkielman voi lukea tästä.

 

 Hakomäki, H. (2004). Tarinasäveltäminen –taustaa, määrittelyä ja mahdollisuuksia. Musiikkiterapia 2004, 19(1).

 



Säveltarinoita, Hämeentie 128, 00560 HELSINKI, 040 5541443